Ajattelin tässä kaukomatkaa odotellessa tehdä lyhyen matkan Eurooppaan, vaikka Portugaliin. Kyllä euroopastakin löytyy mukavia hoitopaikkoja, jopa ayurveda-keskuksia. Olen ollut Portugalissa vain kerran elämässäni vuonna 2002, matkalla yövyin Madridissa. Oli ihanaa käydä pitkästä aikaa syömässä mustekalarenkaita, ovat parempia Espanjassa kuin Suomessa. Yhtä hyviä ex-mieheni kyllä osaa tehdä ja olen itsekin perannut mustekaloja asuessamme Espanjassa, mutta en ole niitä nyt pitkään aikaan syönyt! Ravintolan ikkunassa oli eläviä hummereita näytillä, niistä sai valita minkä haluaa syödä! No en sentään niitä halunnut. Myös aamiais-churrot olivat herkkua. Tämä on sitä makeaa elämää! Yöelämääkin olisi ollut tarjolla, mutta aamulla olin lähdössä Lissabonin koneeseen ja sieltä bussilla Cascaisiin, joten menin ajoissa nukkumaan. Bussikuski vei minut hotellin ovelle asti, vaikka linja ei sinne asti mennytkään. Muita matkustajia ei ollut joten hän päätti viedä minut perille, etten eksy! Portugalisasa olin siis Cascaisissa, joka on todella kaunista seutua.  Se on entinen kalastajakylä, johon oli muodostunut matkailukeskus. Siellä ei näkynyt suomalaisia ollenkaan, ainakaan joulukuun alussa, tuskin koskaan. Hotellin vieressä oli iso puisto ja kävin siellä kävelemässä. Puistossa kasvoi paljon Aloe vera- kasvia ja kerran oli pieni kasvi irronnut juurineen. Olisin halunnut sen mukaani, mutta maahantuontirajoitukset estävät elävien kukkien tuonnin. Muuallakin kasvoi samaa kasvia ja ne olivat juuri kukassa. Puiston reunassa oli pieni kappeli, ovet useimmiten kiinni. Eräänä päivänä ovi olikin auki ja menin sisään. Istuin penkillä hiljentyneenä omiin ajatuksiini ja yhtäkkiä viereeni tuli mies. Hän oli kappelin hoitaja ja kysyi haluanko nähdä mitä alttarin takahuoneessa on, tietenkin halusin. Menimme alttarin poikki huoneeseen. Siellä oli kaikenlaisia tavaroita ja yhdessä kaapissa oli papin kaapuja. Sain kokeilla niitä päälleni, monia erivärisiä kaapuja, kauniisti kirjailtuja. Sitten nousimme ylös pienelle parvekkeelle, josta pappi puhuu seurakunnalle. Siinä kuvittelin pitäväni puhetta...Mies kertoi, että jouluna siellä pidetään messu ja pyysi minua tulemaan silloin takaisin. En kuitenkaan pääse matkan pituuden vuoksi kuin hengessä mukaan. Kappelista lähtiessäni näin ison puisen ristin ovella, sitä ei mielestäni ollut siinä aiemmin. Vieläkään en tiedä oliko sitä olemassa ollenkaan. Pitäisi ehkä käydä joskus tarkistamassa asia, ettei jää vaivaamaan.